takana on neljän päivän ihana ja rentouttava reissu uukuniemeen, joensuun ja imatran välimaastoon. olipahan erilainen loma verrattuna aikaisempiin, sillä nyt vasta tiedän mitä oikea lomailu on. aikaisemmin on kesällä tullut tehtyä vain reissu jos toinen, joten ne eivät ole tuntuneet oikealta lomalta. nyt kun tämä kesä (ja kevätkin) on vietetty töissä, tuntui tämä loma the lomalta.
lähtö oli siis tiistaina aamupäiväsestä ja paahdoimme matkaa kahdella autolla. mukana oli mie, puolisko, puoliskon vanhemmat ja kaksi pikkuveljeä sekä tuhottamasti tavaraa... asustimme pienehkössä ja söpössä puumökissä, jossa oli sauna ja tupa. sähköä löytyi, ja juokseva vesi riippui siitä, kuinka kovaa hakija liikkui :D oli vähän pilvistä ja tuulista silloin, ja mie ehdin jo pelästyä, sillä olin varannut vaatteita lähinnä vain hellepäiviin.. ja tietysti jättänyt sadetakin kotiin, jolloin olikin loogista, että tuulta riitti.. murphyn lait pätee aina. :/
onneksi herra sääukko sai selville, että olin kuitenkin ottanut mukaani villasukat, lapaset ja kaulaliinan, joten sää oli jo keskiviikkona hirmuisen aurinkoinen ja kuuma! ja eikun rannalle! siellä sitten vietettiinkin aika kauan aikaa. (paikallinen, yksi suomen kaikista) pyhäjärvi oli puhdas ja sopivan viileä talviturkin heittämiseen. ja hiekkaranta antoi illuusion siitä, että vietin lomaa jossain todella kaukana, jopa ulkomailla! :)
hurjaa taistelua kilpikonnan kanssa.. taisin hävitä..
rannalla tuli vietettyä seuravaatkin päivät. pelattiin myös poikien kanssa sulkapalloa, ja mie tietysti voitin kaikki! :P tosin pojat saattasvat olla asiasta eri mieltä, mutta kun niiltä ei nyt kysytä, voidaan todeta, että mie olin suliksen kruunaamaton kuningas:)
syötyä tuli ihan liikaa.. grilliherkut pitäsvät lailla kieltää, kun työhousut muutenkin jo kirraavat.. mökin kesyt sorsat saatiin melkeen itse kävelemään grilliin, niin hyväuskoisia/ahneita ne oli leivän- ja pullanpalasten suhteen.. nähtiin jopa dramatikkaakin , kun kaksi sorsapesuetta alkoivat keskenään tappella pulla-apajista. todella röyhleitä ne välillä oli, liian kesyiksi kasvaneet.
lauantaiaamuna lähtiin puoliskon kanssa seittemältä kotiin päin, sillä mulla oli vielä töitä alkaen kello 12.00. väsymys oli kauhea töihin päästyä, ja olo hirveä. ilmeisesti aurinko aiheutti inhottavan päänsäryn, ja muuten vain oli vatsa kipeä ja olo heikko. työskentely oli hirmuisen hidasta ja tuskallista. onneksi ei ollut kuin viiden tunnin päivä, ja olokin parani lopulta. kultakin yllätti iloisesti tulemalla vastaan, kun kävelin töistä pois<3
tänäänkin oli töitä.. taas alkoi kauheasti päivä, sillä oli edessä 13kilometrin pyöräily ja hirveä vastatuuli. alkoi ärsyttämään oikein kunnolla, mutta onneksi välietappina oli taas oman kullan syli, josta oli hyvä jatkaa rohkaisu-halin jälkeen töihin.
huomenna taas aamuvuoroon, joten eiköhän tästä ole aika mennä nukkumaan, että jaksaa.. pakatakin pitäisi tavaroita uuteen kotiin. kauhia kiirehän tässä vielä tulee, apuva!
Kommentit